Sähkönsiirrolla tarkoitetaan sähkön siirtymistä tuotantolaitokselta sähkönkäyttäjälle. Sähköä ei siis varsinaisesti aktiivisesti ”siirretä”.

Sähkön siirtyminen tuotantolaitoksilta sähkön käyttäjille vaatii jatkuvasti käytössä olevan riittävän tehokkaan siirtoyhteyden. Kulkutie sähkölle täytyy pitää yllä jatkuvasti ja sen täytyy olla riittävän vahva myös kulutushuippujen aikana. Kulutushuippuja aiheuttavat esimerkiksi kovat pakkaset, jolloin tarvitaan paljon lämmitystehoa.

Sähkönsiirron sijaan olisi oikeampi puhua sähköverkkopalvelusta. Verkkopalvelussa asiakas saa verkkoyhtiöltään sähkön kulkutien voimalaitoksilta mittaritaululle ja kulkutien jatkuvan ylläpidon. Asiakkaalla on mahdollisuus käyttää sähköä aina halutessaan sen verran kuin haluaa. Koko Suomen sähköverkko koostuu useista yhteen liitetyistä alueellisista sähköverkoista. Kullakin alueella toimii oma verkkoyhtiö, joka vastaa omassa verkossaan siitä, että asiakkailla on aina halutessaan käytössä luotettava sähkönsiirtoyhteys.

Verkkopalvelun hinta muodostuu sähkön siirtohinnasta, joka sisältää perusmaksun (euroa/kk) ja kulutetun energian mukaan määräytyvän kulutusmaksun (snt/kWh), sekä erilaisista veroista. Sähköstä maksetaan sähköveroja, joita ovat sähkön valmistevero ja huoltovarmuusmaksu. Lisäksi sähkön siirtohinnat ja sähkövero sisältävät arvonlisäveron. Verojen suuruudesta päättää eduskunta. Sähkövero maksetaan kokonaisuudessaan sähkön siirtolaskussa, minkä takia siirtolaskusta veroja on keskimäärin jopa puolet.

Verkkopalvelumaksulla asiakas saa kaikki sähköverkkotoimintaan liittyvät palvelut, mm. asiakaspalvelun, sähkön kulutuksen mittauksen, vikapalvelun 24 tuntia vuorokaudessa sekä vikojen korjauksen kaikissa tilanteissa. Verkkopalvelumaksuilla katetaan myös sähköverkon ylläpito, kunnostaminen, kehittäminen sekä uuden verkon rakentaminen. Verkkopalvelun kustannukset eivät juurikaan riipu siitä, paljonko asiakas käyttää energiaa. Palvelut ovat jatkuvasti asiakkaiden saatavilla, ja sähköverkkoyhtiöissä tarvitaan runsaasti osaavaa henkilökuntaa.

Sähkölasku voi antaa vääristyneen kuvan sähkönsiirtohinnasta, koska sähkönsiirron kanssa samassa laskussa peritään myös veroja. Sähkönsiirto ei ole niin kallista kuin se laskulla näyttää.

Sähkönsiirron eli verkkopalvelun hinnoittelu on valvottua. Energiavirasto varmistaa verkkoyhtiöiden tehokkaan toiminnan, kohtuullisen hinnoittelun ja hyvälaatuisen sähköntoimituksen.

Sähköverkko on niin kutsuttu luonnollinen monopoli. Sähkömarkkinoiden vapauduttua kilpailulle päätettiin sähköverkkopalvelut jättää kilpailun ulkopuolelle. Syitä tähän olivat mm. päällekkäisen verkonrakentamisen kustannukset, ympäristönäkökohdat sekä asiakkaiden tasapuolinen kohtelu yhden sähköverkkoyhtiön alueen sisällä. Koska verkkoyhtiö on monopolitoimija, on sen toiminta myös tarkoin valvottua.

Sähköverkkoyhtiöiden verkkopalvelun hintatasot vaihtelevat asiakasmääristä sekä sähköverkon rakenteesta ja sijainnista riippuen. Tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella kulutus on runsasta pienellä alueella, kun taas maaseudulla kunnossapidettävän verkon pituus on asiakasta kohden suurempi. Kaupunkialueella verkon rakentaminen on usein vaativampaa ja siksi verkkopituuteen suhteutettuna kalliimpaa kuin maaseudulla. Energiavirasto hyväksyy verkkopalvelun hinnat eri alueille. Hinnat perustuvat aina kunkin alueen todellisiin kustannuksiin.

Sähkön siirtohinta eli verkkopalvelumaksun suuruus ei riipu sähkön myyjästä eikä sähkön kilpailuttamisesta. Asiakas voi vapaasti valita, miltä myyjältä ostaa sähkönsä ilman, että tällä on vaikutusta siirtohintaan.

Lain mukaan sähköverkkoyhtiön tulee kohdella asiakkaitaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Näin ollen kaikki verkkoalueella asuvat sähköverkon asiakkaat osallistuvat tasapuolisesti sähköverkon ja sen palveluiden ylläpitoon, kunnostamiseen sekä kehittämiseen. Sähköverkon kustannuksista valtaosa (yli 90 %) on kiinteitä. Verkkoyhtiölle aiheutuu siis kustannuksia, vaikka sähköä ei käytettäisikään. Sähköverkon ja siihen liittyvän verkostoautomaation ja kulutusmittausten on oltava koko ajan käyttökunnossa, vaikka sähköä ei käytettäisi lainkaan. Asiakas maksaa verkkopalvelumaksussaan mahdollisuudesta käyttää sähköä haluamanaan ajankohtana.

Sulakekoko määrittelee, kuinka paljon asiakas voi kerralla ottaa verkosta sähköä. Suurempi sulakekoko vaatii vahvemman sähköverkon sähkönlaadun varmistamiseksi, jolloin verkonrakennuskustannukset ovat korkeammat.

Sähköverkkoyhtiön kustannukset ovat nousseet tarvikkeiden ja työvoiman kallistumisen myötä. Uusi sähkömarkkinalaki, joka tuli voimaan 1.9.2013, aiheuttaa erityisesti maaseutusähköverkoille nykyistä kovemmat käyttövarmuusvaatimukset, mikä aiheuttaa suuria paineita verkkopalvelumaksuihin. Sähkön laatuvaatimusten nousun takia tarvitaan teknisesti vaativampia ja kalliimpia ratkaisuja. Verkkoa kehitetään jatkuvasti entistä varmemmin toimivaksi ja älykkäämmäksi.

Sähköntoimitukselta ei voi edellyttää täydellistä keskeytymättömyyttä, koska sähköverkko on aina alttiina erilaisille keskeytyksiä aiheuttaville luonnon- ja muille ilmiöille. Sähkökatkoksesta voi kuitenkin saada hyvitystä, jos sähköntoimituksessa on virhe tai sähkökatko on kovin pitkä.

Sähköntoimitus on virheellinen, jos

• toimitettu sähkö ei ole standardien mukaista (esimerkiksi jännite vaihtelee enemmän kuin on sallittua) tai
• sähköntoimitus on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syyt ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.

Jos sähköntoimituksessa on virhe, asiakkaalla on oikeus sähkön hinnanalennukseen, joka vastaa vähintään kahden viikon osuutta hänen vuotuisesta verkkopalvelumaksustaan. Lisäksi asiakkaalla on oikeus vahingonkorvaukseen, jos virhe on rikkonut asiakkaan laitteita. Virheen määrittely on tehtävä aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon virheen syyt ja olosuhteet.

Jos sähköt ovat poikki vähintään 12 tuntia, asiakas saa verkonhaltijalta vakiokorvauksen. Vakiokorvaus on sitä suurempi, mitä pidempi katkos on. Korvauksen määrä riippuu myös asiakkaan vuotuisesta verkkopalvelumaksusta. Yli 12 tunnin keskeytys ei automaattisesti tarkoita, että sähköntoimitus olisi virheellinen.

Mittarin lukemisen aiheuttamaa säteilymäärää voi verrata tekstiviestin lähettämiseen kännykällä. Mittaria ei lueta jatkuvasti. Säteilyturvakeskus STUK on todennut etäluettavat sähkömittarit turvallisiksi käytössä. Lisätietoa aiheesta on saatavissa Säteilyturvakeskuksen internetsivuilta.

Asiakkaan sähkönkulutustietoja käsitellään samoin tietoturvaperiaattein kuin muitakin asiakkaan henkilötietoja. Asiakkaan tietoja ei anneta asiakkaan sähkönmyyjän lisäksi muille tahoille ilman asiakkaan erillistä suostumusta.

Mikään ulkopuolinen taho ei tarkkaile yksittäisen asiakkaan energiankäyttöä.

Sähkönkäyttö mitataan automaattisesti kuukausittain ja lasku perustuu aina todelliseen kulutukseen. Talviajan kulutusta kasvattaa kylmä ja pimeä vuodenaika, jolloin sähköä tarvitaan lämmitykseen ja valaistukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laskut ovat talvella suurempia kuin kesällä.

Lasku muodostetaan sähkömittarilta saadun sähkönkäyttötiedon perusteella. Lainsäädäntö velvoitti sähköverkkoyhtiöt asentamaan etäluettavat sähkömittarit vähintään 80 %:iin sähkönkäyttöpaikoista. Sallilassa 95 % käyttöpaikoista on etäluennassa. Sähkönkulutus mitataan tunneittain ja laskutus tapahtuu mitatun kulutuksen perusteella arviolaskujen sijaan.

Mittareiden tulee täyttää mittalaitteita koskevat lakisääteiset tarkkuusvaatimukset. Mikäli asiakas epäilee, ettei mittari mittaa oikein, voi verkkoyhtiöltä pyytää mittarin tarkastusta. Mikäli mittari on mitannut väärin, verkkoyhtiö korjaa tilanteen eikä asiakkaalle aiheudu kustannuksia tarkastuksesta. Mikäli mittari on toiminut oikein, asiakas maksaa tarkastuksen kustannukset.

Jos tiedonsiirtoyhteys etäluettavaan sähkömittariin jostain syystä ei toimi, kulutustiedot eivät välity eteenpäin mittarilta. Oikeat sähkönkäyttötiedot kuitenkin tallentuvat mittarille ja ne saadaan luettua, kun mittariin saadaan seuraavan kerran yhteys

Ero johtuu yleensä jostain seuraavista vaihtoehdoista:

1. Erimittaiset laskutusjaksot
– Verkkoyhtiön ja myyntiyhtiön laskutusjaksot voivat olla erilaisia. Verkkoyhtiö voi esimerkiksi laskuttaa kuukausittain ja sähkönmyyjä harvemmin.

2. Laskutusjaksot alkavat ja/tai päättyvät eri päivinä
– Eri yhtiöiden laskutusjaksot alkavat ja päättyvät eri aikaan kuukaudesta, mikä tarkoittaa että jakson aloitus- ja lopetuspäivämäärä eivät ole molemmilla laskuilla samat.

3. Eri yhtiöillä voi olla erilainen aikajako kaksiaikaiselle sähkölle
– Verkkoyhtiön kanssa tehdyssä verkkosopimuksessa ja sähkönmyyjän kanssa tehdyssä myyntisopimuksessa voi olla erilainen aikajako, eli toisella yöaika alkaa aikaisemmin kuin toisella. Tämän voi tarkastaa omista sopimuksistaan.

Tuntimittauksen vuoksi asiakas voi seurata tarkasti sähkönkäyttöään. Sallila tarjoaa asiakkailleen Online-palvelun, jolla voi seurata tunneittaista energiankulutusta. Lisäksi sähkön myyjät ovat tuoneet markkinoille mm. sähkön pörssihintaan sidottuja tuntihinnoiteltuja tuotteita sekä lisäpalveluita, joilla omaa sähkönkäyttöään voi ohjata automatiikan avulla vuorokauden halvimmille tunneille. Tulevaisuudessa erilaisten kotiautomaatioon liittyvien palveluiden tarjonta kasvaa, ja kuluttaja-asiakkaiden on yhä helpompaa muokata omia sähkönkäyttötottumuksiaan tehokkaampaan suuntaan.

Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, jossa ovat mukana sähkönmyyjät ja jakeluverkkoyhtiöt. Sähkönkäyttöön liittyviä tietoja, kuten sähkönkäyttöpaikan kulutustiedot ja käyttöpaikan asiakastiedot, tullaan sähkömarkkinalain mukaisesti siirtämään tähän yhteiseen tiedonvaihtojärjestelmään.

Suomessa on noin 3,7 miljoonaa sähkönkäyttöpaikkaa. Näitä koskevia tietoja on tällä hetkellä hajautettuna eri sähkönmyyjien ja jakeluverkkoyhtiöiden tietojärjestelmissä, ja tieto järjestelmien välillä on vaihtunut hitaasti. Datahub on kehitetty selkeyttämään ja nopeuttamaan tätä tiedonvaihtoa. Järjestelmä tulee parantamaan sähkönkäyttäjän, sähkönmyyjän ja sähkönsiirrosta vastaavan osapuolen toimintaa, kun erilaiset sähkönkäyttöön liittyvät tiedot ja tapahtumat sijaitsevat yhdessä paikassa ja ovat kaikkien tietoon oikeutettujen osapuolten saatavilla tasapuolisesti ja ajantasaisesti.

Lue lisää Datahubista