Sähkömarkkinalain mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus saada korvausta yli 12 tuntia kestäneestä sähkökatkosta. Vakiokorvauksen perusteena oleva sähkökatkon pituus ja sen mukaan määräytyvä korvauksen suuruus lasketaan sähköyhtiön toimesta sähkömarkkinalain mukaisesti. Vakiokorvaus hyvitetään asiakkaille sähkölaskussa ilman eri hakemusta.

Hyvitysprosentti määräytyy sähkökatkon pituuden mukaan

Keskeytysaika --> Korvaus vuotuisesta siirtomaksusta
12 - 24 h --> 10 %
24 - 72 h --> 25 %
72 - 120 h --> 50 %
120 - 192 h --> 100 %
192 - 288 h --> 150 %
vähintään 288 h --> 200 %, kuitenkin enintään 2 000 euroa

Keskeytysajan kesto

Keskeytysaika alkaa siitä, kun vika on tullut sähköyhtiön tietoon joko sähköverkon käytönvalvontajärjestelmästä tai sähkönkäyttäjän ilmoituksesta ja maastossa voidaan työskennellä turvallisesti. Keskeytysaika päättyy, kun vika on saatu korjatuksi. Lisäksi keskeytysajan laskennassa noudatetaan toimialajärjestön suositusta siitä, että laskenta alkaa alusta, jos sähköt ovat olleet välillä päällä vähintään kahden tunnin ajan. Vakiokorvausta ei kuitenkaan makseta siltä osin kuin vika on johtunut kantaverkossa tai suurjännitteisessä jakeluverkossa tapahtuneesta häiriöstä tai keskeytyksestä tai aiheutunut ulkopuolisten tahojen toiminnasta.

Korvaus

Vakiokorvaus maksetaan prosentuaalisena hyvityksenä sähkönkäyttöpaikan vuotuisesta siirtomaksusta veroineen. Nimi vakiokorvaus kuvaa juuri tätä eli korvauksen suuruuteen eivät vaikuta sähkökatkosta aiheutunut taloudellinen vahinko tai muu haitta. Nykyisin vakiokorvauksen enimmäismäärä on 2 000 euroa.

Sähkömarkkinalain mukaan sähköyhtiöllä on puoli vuotta aikaa vakiokorvauksen maksuun. Jos korvausta ei ole maksettu, vaikka sähkökatkon pituus siihen oikeuttaa, on tehtävä kirjallinen vakiokorvaushakemus. Myös muutosta maksettuun korvaukseen pitää hakea kirjallisesti.

Vakiokorvauksen perusteet on selvitetty verkkopalveluehtojen VPE2019 kohdassa 12.